Navigation

User login

SEMIGRA – Valikoiva muuttoliike ja vinoutunut sukupuolirakenne maaseutualueilla

Teollisuusyhteiskunnan kehittyminen kohti palveluyhteiskuntaa sekä naisten osuuden kasvu työelämässä ovat osa yhteiskunnallista muutosta, joka vaikuttaa myös nuorten muuttoliikkeeseen. Sukupuolten väliset erot muuttoliikkeessä voivat aiheuttaa alueellista ”ylijäämää” naisten tai miesten määrässä. Nämä demografiset, sukupuolirakenteen vinoumat ovat tyypillisimmin havaittavissa maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä taloudellisesti menestyvien ja taantuvien alueiden välillä. Kaupunkialueilla on yleensä enemmän nuoria naisia, kun taas nuoria miehiä on enemmän harvaan asutuilla maaseutualueilla sekä alueilla, joilla on käynnissä taloudellinen taantuma ja joilla väestön määrä vähenee.

Tärkeimmät syyt nuorten naisten poismuutolle maaseutualueilta ovat heidän korkea koulutustasonsa, suurempi liikkuvuutensa, henkilökohtaiset tavoitteensa sekä kaupunkimaisen elämäntyylin suosiminen. Maaseutualueilla perinteisten sukupuoliroolien säilyminen sekä kulttuuriaktiviteettien vähäisyys voidaan nähdä muuton työntötekijöinä. Muita syitä ovat sukupuolesta riippuvaiset muuttomotivaatiot: miehet muuttavat ensisijaisesti ammatillisten syiden vuoksi ja siksi vanhempana, kun taas naiset muuttavat perhe- ja opiskeluun liittyvistä syistä johtuen.
Nuorten naisten suhteettoman suuri poismuutto uhkaa pahentaa Euroopan taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien alueiden tilannetta entisestään. Epäsuhta miesten lukumäärässä suhteessa naisten lukumäärään voi aiheuttaa taloudellisten ja väestöllisten prosessien taantumisen dramaattista voimistumista, josta aiheutuu työvoimapulaa ja sosiaalisten verkostojen heikkenemistä.
SEMIGRA-tutkimushanke esittelee Euroopan maaseutualueiden naisten poismuuton syitä sekä vaikutuksia. Tavoitteena on kerätä tietoa maaseutualueilla asuvien nuorten naisten ja miesten tavoitteista, odotuksista ja tarpeista. Tuloksia voidaan hyödyntää ikä- ja sukupuolirakenteen huomioivassa aluekehittämisessä.
Projektissa pyritään löytämään vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
(1) Mikä merkitys nuorilla naisilla on maaseutualueiden tulevaisuudelle?
(2) Millaisia syitä ja seurauksia nuorten väestöryhmien vinoutuneesta sukupuolirakenteesta voidaan löytää erilaisilla maaseutualueilla Euroopassa?
(3) Millaisia mahdollisuuksia on näiden alueiden vakauttamiseksi väestöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti, ja millaiset keinot ovat onnistuneita nuorten houkuttelemiseksi alueille?

SEMIGRA:n tutkimusalueet ovat Észak-Alföld ja Észak-Magyarország Unkarissa, Kainuu Suomessa, Västernorrland Ruotsissa sekä Saksi-Anhalt Saksassa.

Projektin kesto: Lokakuu 2010–toukokuu 2012

Projektin rahoitus: EU:n ESPON 2013 -ohjelma

Pääpartneri:
 

Pääpartneri Pääyhteistyökumppani
Leibniz Institute for Regional Geography (Saksa) Ministerium für Landesentwicklung und Verkehr Sachsen-Anhalt (Saksa)
Projektipartnerit Partnereiden yhteistyökumppanit
Royal Institute of Technology, Stockholm (Ruotsi) County Administrative Board of Västernorrland (Ruotsi)
University of Miskolc, Faculty of Economics (Unkari) Észak-Magyarország Regional Development Agency (Unkari)
Centre for Regional Studies of Hungarian Academy of Sciences (Unkari) Észak-Magyarország Regional Development Agency (Unkari)
Oulun yliopisto (Suomi) Kainuun maakunta -kuntayhtymä (Suomi)
 
Projektin kohdealueena ovat Euroopan Unionin syrjäiset maaseutualueet, joille on luonteenomaista väestön väheneminen, valikoiva poismuutto sekä 18–35-vuotiaiden nuorten naisten vähäinen määrä suhteessa samanikäisiin miehiin. Nämä väestölliset ominaispiirteet ovat toisaalta merkki, toisaalta seuraus yhteiskunnallisesta muutoksesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Nuorten naisten vähyys haittaa alueellista yhtenäisyyttä, joka puolestaan on tärkeä tavoite EU:n aluekehittämisessä. Projektin yleinen tavoite on tuottaa tietoa nuoren väestönosan vinoutuneen sukupuolirakenteen ja aluekehittämisen välisestä suhteesta.
Projektin päätavoitteet ovat:
  1. Osoittaa, voivatko alueet ja millä tavalla hyötyä sukupuolisensitiivisistä politiikkaneuvoista
  2. Saada tietoa nuorten naisten ja miesten tarpeista sekä odotuksista strategiaprosesseissa
Keskeiset politiikkakysymykset:
  • Millaiset strategiat ehkäisevät parhaiten alueellisia ja paikallisia ikä- ja sukupuolirakenteeseen liittyviä vinoutumia sekä tukevat nuorten opiskeluun liittyvää liikkuvuutta? Tulisiko ennemmin rohkaista paluumuuttoa ja muuta muuttoliikettä alueelle vai rajoittaa poismuuttoa ottaen huomioon väestömuutosten monimutkaisuuden ja alueelliset olosuhteet?
  • Ovatko sukupuolisensitiiviset toimintatavat hyödyllisiä kehityskulun muuttamiseksi alueilla? Onko nuorten miesten ja naisten tarpeet huomioiva talouden, koulutuksen ja yhteiskunnallisten strategioiden kehittäminen hyvä työkalu aluekehityspolitiikassa?
  • Millaiset strategiat ovat lupaavimpia paikallisen väestön elinolosuhteiden vakiinnuttamisessa ja parantamisessa sekä mahdollistavat nuorten jäämisen tai paluun alueelle? Kuinka koulutusta sekä yhteiskunnallisia ja kulttuurisia olosuhteita voitaisiin parantaa, jotta nuoret jäisivät alueella tai heitä saataisiin houkuteltua sinne?
Keskeiset tutkimuskysymykset:
  • Onko vinoutunut sukupuolirakenne ja nuorten naisten vähäinen määrä merkki alueellisesta heikkoudesta ja lisääntyvistä alueellisista eroavaisuuksista?
  • Mitkä ovat alueelle ja alueelta pois muuttavien henkilöiden sekä alueelle jäävien ominaispiirteet?
  • Mitkä asiat vaikuttavat maaseudun nuorten naisten elämänodotuksiin, toiveisiin ja visioihin? Onko olemassa sukupuolesta riippuvaisia eroja, jotka johtavat nuorten naisten ja miesten erilaisiin muuttotapoihin?

 

Partners

Stakeholders